Taide ja kulttuuri ovat osa elinympäristöämme; teoksia julkisissa tiloissa ja julkisivuissa, ohjattua taide- ja kulttuuritoimintaa ja tietysti omaehtoista harrastamista. Nykyisin tunnustetaan yleisesti myös kulttuurin yhteys ihmisten kokemaan hyvinvointiin. Kulttuuri vahvistaa osallisuutta ja edistää tutkitusti jopa terveyttä. Esimerkiksi laulaminen kuorossa pidentää elinikää. Syy eliniän pidentymiseen ei ole yksinomaan itse laulamisessa, vaan siinä yhteisöllisyydessä ja osallisuudessa, mikä liittyy kuorotoimintaan. Sama koskee niin harrastajateatteria, maalausryhmiä, neulekerhoja kuin runopiirejäkin. Keskeistä on, että ikä, toimintakyky tai varallisuus eivät saa olla esteenä kulttuurin saavutettavuudelle ja hyvälle elämälle.
Taiteella ja kulttuurilla on paikkansa myös itseisarvona. On tärkeää huolehtia taidealan koulutuksen jatkuvuudesta ja korkeasta tasosta, sekä taiteilijoiden elinkeinosta ja työtiloista. Pohja luovan ilmaisun kasvulle luodaan laadukkaalla taidekasvatuksella, jossa taideaineet kuuluvat suomalaiseen koulusivistykseen. Alalle valmistuneiden taiteilijoiden tulee voida keskittyä työhönsä. Suuri osa luovan alan työntekijöistä työskentelee freelancereina ja apurahoilla, ja esimerkiksi työttömyysturvan aktiivisuusehdon täyttäminen on tulkinnanvaraista, joten taiteilijoiden toimeentulo on usein vaikeasti ennakoitavissa. On kuitenkin syytä huomata, että luovat alat muodostavat merkittävän osan Suomen kansantaloudesta.
Kuitenkin työelämätarpeista käytävässä keskustelussa on korostunut erilaisten digiosaajien tarve. Heitä varmasti tarvitaan, mutta todellinen tulevaisuuden kilpailuvaltti ovat luovuusosaajat. Vaikka koneet päihittävät meidät monessa, luovassa ongelmanratkaisussa olemme myös tulevaisuudessa ylivoimaisia. Eikö meidän tulisi siis panostaa juuri tämän taidon opettamiseen? Usein taide- ja taitoaineiden opetus nähdään liian kapea-alaisesti. Opetussuunnitelmissa näiden aineiden tunteja on leikattu ja opiskelupaikkoja on karsittu. Keskeinen elementti taiteen ja taidon opetuksessa on, että samalla opitaan havainnoimaan ympäristöä, uskaltaudutaan kyseenalaistamaan ja ihmettelemään, tekemään mahdollisten virheiden jälkeen luovia ratkaisuja ja jatkamaan työ sinnikkäästi loppuun. Nämä kaikki ovat keskeisiä tulevaisuuden työelämätaitoja. Kulttuuri ja taide tarvitsevat toimivat rakenteet. Kulttuuria ei voi jättää vain markkinoiden tai ihmisten hyväntahtoisuuden varaan, vaan valtion ja kuntien on kannettava vastuunsa kulttuurin rahoituksesta.
https://www.lansivayla.fi/vaalikyna#/digiloikasta-luovuusloikkaan-ddc38